tag:blogger.com,1999:blog-33333466616930224202024-02-21T20:01:17.609+02:00PesticideLifewww.mtt.fi/pesticidelifeAino-Maijahttp://www.blogger.com/profile/08704000257270157758noreply@blogger.comBlogger10125tag:blogger.com,1999:blog-3333346661693022420.post-14013334260455250012013-08-21T14:38:00.001+03:002013-08-21T14:38:50.701+03:00Kulunut kesä IPM-viljelijän silmin<div class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
Sanonta kaikki vaikuttaa kaikkeen pätee maanviljelyssä
enemmän kuin moni osaa ajatellakaan. Integroitu kasvinsuojelu tarkoittaa
nimensä mukaisesti sitä, että kasvinsuojeluasiat otetaan huomioon kaikissa
viljelyyn liittyvissä valinnoissa alkaen kasvilajien ja –lajikkeiden
valinnoista päätyen lannoituksen, kalkituksen, ojituksen ja maan rakenteen
kautta viljelymenetelmien ja koneiden tarkoituksenmukaisuuden pohtimiseen.
Perinteisesti kasvinsuojeluksi ajatellut kasvinsuojeluaineet ovat viimeinen
askel tarvittaessa täydentämään muita toimenpiteitä ja korjaamaan virheitä.
Repekkalan tilalla kasvinsuojelun ajattelemista osana kokonaisuutta on
harjoitettu noin viiden vuoden ajan.</div>
<div class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
Ajatus kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käytön
järkevyydestä ja mielekkyydestä alkoi itää jo opiskelijana kesätöissä
perunatilalla, jossa pahana ruttokesänä ruiskutuksia tehtiin kerran viikossa.
Lisää kipinää sain Yhdysvalloissa vietetyn harjoittelukesän aikana. Siellä
kasvinsuojeluaineita käytettiin toki paljon, mutta toimenpiteet perustuivat
hyvin tarkasti tehtyihin lohkokohtaisiin havaintoihin. Ihmetystä herätti runsas
glyfosaatin käyttö ja se miksi syksyllä puintitappiojyvistä itänyt
”kerääjäkasvusto” piti hävittää syksyllä glyfosaatilla, kun toisaalla suositaan
talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja kerääjäkasvustoja.</div>
<div class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen omalla tilalla
alkoi käytännön pakosta. Härkäpavun ja kauran seoskasvustolle sopivaa
rikkakasvien torjunta-ainetta ei ollut saatavilla. Vuoden kokeilun jälkeen kävi
ilmi, että kemiallista rikkatorjuntaa ei tarvita lainkaan, koska kasvusto
varjostaa hyvin rikkoja. Seuraavana vuonna lohkolla viljellään jotain muuta,
josta rikat on mahdollista torjua. Myös maavaikutteisten torjunta-aineiden
ympäristövaikutukset alkoivat huolettaa sitä mukaa, kun niitä alettiin kieltää
viranomaisten puolesta. Kasvitautien torjunta-aineiden säännöllinen käyttö tuli
tiensä päähän siinä vaiheessa, kun haluttua lopputulosta aineiden käytöllä ei
enää saatu. </div>
<div class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
<br /></div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi24BtSAkMspmDcsYgSnD62Uo76DtnO1ZWAGVrO-kqmd_OXakowPy75luhyphenhyphenXbtt0BrwWYNTE2MdhXIORd7uav_3RlKN0w99y7umuiGWkooI5Qv27fTovAx89_KNUb5yOMx_GL16zdx9DKjj/s1600/IMG_6250_kaura_MK.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi24BtSAkMspmDcsYgSnD62Uo76DtnO1ZWAGVrO-kqmd_OXakowPy75luhyphenhyphenXbtt0BrwWYNTE2MdhXIORd7uav_3RlKN0w99y7umuiGWkooI5Qv27fTovAx89_KNUb5yOMx_GL16zdx9DKjj/s320/IMG_6250_kaura_MK.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Monipuoliset viljelykierrot ovat avainasemassa<br /> integroidussa kasvinsuojelussa (kuva: Matti Kousa)</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
Kasvinsuojelua alettiin integroida kokonaisvaltaisesti
osaksi viljelyä. Viljelykasveiksi valitaan mahdollisimman elinvoimaisia ja
taudinkestäviä lajikkeita. Viljelykiertoihin kiinnitetään paljon huomiota.
Ohraa ja vehnää ei viljellä peräkkäisinä vuosina monokulttuurina eikä keskenään
kuin poikkeustapauksissa. Öljykasveilla ei tinkitä viiden vuoden
viljelykierrosta. Viljelykierrossa on mukana kauraa, hernettä/härkäpapua ja
apilanurmia. Syysviljoja pyritään viljelemään mahdollisimman paljon.
Monipuolisella viljelykierrolla estetään kasvitautien leviäminen ja
mahdollistetaan rikkakasvien torjunta monipuolisesti, kuten niittämällä
nurmista. Viljelykierto edesauttaa myös varsinaisen kasvinsuojelukoneiston eli
maaperän toimintaa. Maan pieneliöstölle tarjoillaan monipuolista ravintoa
erilaisten viljelykasvien sekä orgaanisten lannoitteiden muodossa. Orgaanisina
lannoitteina käytetään karjanlantaa, puhdistamolietekompostia sekä maan
multavuutta lisäävää puukuitua. Maaperäeliöstön toimintaa edistetään myös
kalkitsemalla pellot hyvään tai korkeaan viljavuusluokkaan sekä korjaamalla
mahdolliset ravinnepuutokset. Maan rakennetta pidetään kunnossa syväjuuristen
viherlannoitusnurmien avulla, käyttämällä kevyitä koneita ja välttämällä
tiivistämistä. Tarvittaessa jankkuroidaan. Tällä ”maan viljelemisellä” saadaan
aikaan pieneliöstä, joka pitää taudinaiheuttajat luontaisesti kurissa. Samalla
kasvien kasvun edellytykset paranevat merkittävästi ja lannoitustarve vähenee.
Rehevästi kasvavat viljelykasvit varjostavat hyvin myös rikkakasvien kasvua. Toisaalta
monien rikkakasvien kasvu paranee hyvässä maassa, mikäli niille on tilaa
kasvaa.</div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7f0OG0qEGBOsIyDKlKSrHOKUts9qtOrDeqR_ex-X32Gk-YoZesRf8A5o7k4FkVAKzYUIMIAqGeaj_umT1HfvpK6Q3hhf-KOETIMKGAL-aPJP1lAhgEr_o1aNwchpatHfv80548EqI-B11/s1600/IMG_5855_valtaojapajukko_MK.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="265" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7f0OG0qEGBOsIyDKlKSrHOKUts9qtOrDeqR_ex-X32Gk-YoZesRf8A5o7k4FkVAKzYUIMIAqGeaj_umT1HfvpK6Q3hhf-KOETIMKGAL-aPJP1lAhgEr_o1aNwchpatHfv80548EqI-B11/s400/IMG_5855_valtaojapajukko_MK.JPG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ojanvarsien pajut tuottavat siitepölyä kevään pölyttäjille (kuva: Matti Kousa)</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
Tuholaisten torjunnassa ja hyötyhyönteisten suosimisessa
viljelykierrolla on myös merkitystä,</div>
<div style="text-align: left;">
mutta siihen vaikuttavat enemmän myös
tilusrakenne ja tilan peltoja ympäröivät muut alueet. Esimerkiksi
hernekääriäistä pystymään torjumaan laittamalla herne lohkolle, joka on
vähintään 3-5 kilometriä edellisen vuoden herne lohkosta. Tämä voi olla vaikea
toteuttaa, jos tilan pellot ovat lähekkäin ja alueella on muitakin herneen
viljelijöitä. Öljykasvien viljelyssä rapsikuoriaisten luontaisten vihollisten,
loispistiäisten ottaminen huomioon on helppoa ja hyödyllistä. Loispistiäiset
jäävät talvehtimaan edellisen vuoden rypsilohkolle lähelle maan pintaa. Kun
rypsilohkot jätetään talveksi sängelle ja keväällä joko suorakylvetään tai
kevytmuokataan mahdollisimman matalaan saadaan osa loispistiäisistä säästymään
ja torjumaan rapsikuoriaisia myös seuraavana vuonna. Torjuntateho paranee, jos
rypsi voidaan kylvää lähelle edellisen vuoden lohkoa. Repekkalan tilan peltoja
halkovat valtaojat, jotka muodostavat peltojen keskelle n. 10-12 metriä leveitä
monilajisia kaistoja. Vesirajan tuntumassa kasvaa pääasiassa pajuja.
Viimeaikoina pajujen raivaus ojista on tehty joko ”siemenpuuasentoon”, jossa
säännöllisen matkan välein on jätetty yksittäisiä puita ja pajupuskia kasvamaan
tai puskat on yhdellä kertaa sahattu vain ojan toiselta reunalta. Tavoitteena
on, että jatkuvasti ojissa on jonkin verran pajuja tuottamassa siitepölyä
pölyttäjille keväällä, kun muut kasvit eivät vielä kuki. Pajuja ei tarvitse
olla kovin paljon eikä niiden ole tarkoitus varjostaa pellon reunoja.
Valtaojien penkoilla pajuista ylöspäin aina viljelykasviin asti kasvaa monia erilaisia
heiniä sekä kukkivia kasveja, jotka tarjoavat niin pölyttäjille ruokaa kuin
hyötyhyönteisillekin elintilaa.</div>
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhtgMQdKTVUakADjWlkLylp9uMq63uYyTMAjJIO8HNjPgC4521WRB6oUjz-B3bcr_SljK6BNY0wpfGWpwpS9fnsRxxbH0HmH6LBD9bZJjmsK2X6aZHPjNfFA_Qfe4iJIVHHbXtu2WhSXPbY/s1600/IMG_5968_brassica_kukkiva_MK.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhtgMQdKTVUakADjWlkLylp9uMq63uYyTMAjJIO8HNjPgC4521WRB6oUjz-B3bcr_SljK6BNY0wpfGWpwpS9fnsRxxbH0HmH6LBD9bZJjmsK2X6aZHPjNfFA_Qfe4iJIVHHbXtu2WhSXPbY/s400/IMG_5968_brassica_kukkiva_MK.JPG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Rapsikuoriaisten ruiskutuksissa huomioitiin pölyttäjien lentoajat (Kuva: Matti Kousa)</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
Repekkalan tilalla on tänä vuonna viljelyssä kauraa,
kevätvehnää, kevätrapsia, ohraa ja hernettä sekä näönvuoksi ruista ja
syysvehnää. Lisäksi on viherlannoitusnurmea. Sadonkorjuun lähestyessä kasvustot
näyttävät pääasiassa hyviltä. Kesän mittaan kasvinsuojelun kannalta on koettu
sekä iloisia yllätyksiä että haasteita. Tuholaisten kannalta tilanne on ollut
erinomainen. Rapsi lähti hyvärakenteisessa maassa tasaisesti ja nopeasti
kasvuun. Kirppoja oli vähän eivätkä ne ehtineet mukaan nopeaan kasvuun.
Rapsikuoriaisia torjuttiin kemiallisesti kaksi kertaa, aikaisessa
nuppuvaiheessa ja juuri ennen kukinnan alkua. Ruiskuttamaan mentiin, kun
torjuntakynnys ylittyi ja ruiskutus tehtiin iltayöstä. Torjunta-aineina
käytettiin kolmea eri valmistetta niin että samalle lohkolle ajettiin yhdellä
ruiskutuskerralla kaistoja usealla eri valmisteella. Tämä osin varastossa
olleista aineista johtuen ja osin torjunta-aineresistenssien ehkäisemiseksi.
Kuoriaisiin saatiin näin hyvä torjuntateho. Kuoriaisten määrä pysyi hyvin
kurissa ja varmasti oma osansa on luontaisilla vihollisilla, jotka säästyivät,
kun edellisen vuoden rypsilohko jätettiin talveksi sängelle. Kaalikoita
havaittiin jonkin verran ja niiden tekemiä viotuksiakin on siellä täällä
havaittavissa. Mitään sen erikoisempia torjuntatoimia kaalikoin suhteen ei
tehty.</div>
<div class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
<br /></div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2Hyo3m6MVLf-U1KT29mSOP4K5okD6tA-0szc-QbWlmD1ySt3VDIn6oULQ-6TetvGS_81U9PljL10cNZlhwSHk6Hs-pQ5ZkbzTE37v4spYoxoKRfk7A4TLP6a4lzZ2U05nCc7oua_uHSSq/s1600/IMG_5958_herne_MK.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2Hyo3m6MVLf-U1KT29mSOP4K5okD6tA-0szc-QbWlmD1ySt3VDIn6oULQ-6TetvGS_81U9PljL10cNZlhwSHk6Hs-pQ5ZkbzTE37v4spYoxoKRfk7A4TLP6a4lzZ2U05nCc7oua_uHSSq/s400/IMG_5958_herne_MK.JPG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tiheä hernekasvusto vie elintilaa rikkakasveilta ( kuva: Matti Kousa)</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
Herneessä hernekääriäisongelmaa ei ole ollut, koska
edellisen vuoden hernelohko sijaitsee noin 7 km päässä eikä lähistöllä ole
muita herneen viljelijöitä. Joidenkin viljelijöiden kokemusten mukaan
hernekääriäinen muodostuu jossain vaiheessa ongelmaksi, kun hernettä viljellään
tarpeeksi kauan ja tarpeeksi paljon. Toistaiseksi kemiallista torjuntaa ei ole
tarvittu. Herneen rikkakasvien torjunta on hyvä esimerkki integroitujen
kasvinsuojelumenetelmien käytöstä. Herneen kylvöön paneuduttiin huolella
edellisten vuosien kokemuksista oppineena. Maa äestettiin n. 10 cm syvyyteen.
Kylvömääräksi tavoiteltiin 140 kpl/m<sup>2</sup>. Tiheä kasvusto
varjostaa tehokkaasti rikkakasvien kasvua ja lisäksi auttaa hernettä pysymään
pystyssä, koska yhteen kasviin tulee vähemmän palkoja ja siten massaa. Lisäksi
tiheässä kasvavat varret tarttuvat kärhien avulla toisiinsa tiukaksi matoksi. Kylvö
onnistui erinomaisesti ja herneen oras nousi tasaisena ja tiheänä. Herneen
kemiallista rikkakasvitorjuntaa mietittiin tarkasti ja lopulta se jätettiin
tekemättä. Herne oli niin hyvässä kasvussa ja selvästi edellä alla kasvavia
jauhosavikoita, joten sen arveltiin tukehduttavan suuren osan rikoista. Toinen
merkittävä syy oli osittain maavaikutteinen torjunta-aine, joka olisi estänyt
syysviljan kylvön herneen jälkeen. Kevään nopeasta kasvuun lähdöstä aavisteltiin,
että mahdollisuus syysviljan kylvöön herneen jälkeen on olemassa ja syksyä
kohti edetessä mahdollisuudet ovat vain parantuneet. Päätös rikkakasvitorjunnan
tekemättä jättämisestä osoittautui oikeaksi myös siksi, että rikkakasvien määrä
tiheässä kasvustossa on pysynyt melko pienenä. Integroituja
kasvinsuojelumenetelmiä käyttämällä säästettiin rahaa torjunta-ainemenoissa ja
tehtiin mahdolliseksi satoisampien syysviljojen kylvö.</div>
<div class="MsoNoSpacing">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
Kevätviljojen kasvu on tänä kesänä ollut varsin
tasapainoista. Kylvö hyvissä oloissa kevyillä koneilla tuotti terhakat ja
tiheät oraat. Hyvärakenteisessa pintamaassa juuret ovat kasvaneet alaspäin ja
päässeet käsiksi ravinteisiin jo varhaisessa vaiheessa, mistä kertoi oraiden tumman
vihreä väri.</div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4EUesaoxfLMJRbWZ3baB79_7EKeMkud0fOThAy91R5hE7khLAUQkqifg9LS33bUKwye42_cC1-WY4fQXUsu5zhS1cLr-HsZIZ9wq5Fy2P46aK5ova8fsXuY6j4DB3w8IXtbyYwDBnELR2/s1600/IMG_5862_oras_MK.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="265" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4EUesaoxfLMJRbWZ3baB79_7EKeMkud0fOThAy91R5hE7khLAUQkqifg9LS33bUKwye42_cC1-WY4fQXUsu5zhS1cLr-HsZIZ9wq5Fy2P46aK5ova8fsXuY6j4DB3w8IXtbyYwDBnELR2/s400/IMG_5862_oras_MK.JPG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kevätviljoilla rikkakasvit torjuttiin kemiallisesti kevään rikkakasvitilanteen ja <br />edellisvuoden havaintojen perusteella (Kuva: Matti Kousa)</td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: left;">
Rikkakasveista jauhosavikka ja pillike lähtivät myös vauhdilla
kasvuun paikoitellen lähes peittäen oraat alleen. Näiden rikkakasvien torjunta
olisi ollut mahdollista tehdä myös mekaanisesti rikkaäkeellä ja torjuntatulos
olisi luultavasti ollut hyvä. Rikkaäkeen puuttuessa turvauduttiin kemialliseen
torjuntaan. Torjunta-aineen valinta tehtiin lohkokohtaisesti viime vuoden
ohdake- ja valvattihavaintojen perusteella sekä alkukesän rikkakasvitilanteen
mukaan. Tavoitteena on tehdä torjunta aina mahdollisimman kevyesti niin
taloudellisesti kuin ympäristönkin kannalta, mutta kuitenkin niin, että
ongelmia aiheuttavat rikat tulee torjutuksi. Täysin rikkakasveista vapaata
peltoa ei tavoitella. </div>
<div class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
Kasvitautien torjuntaa oli tehty tilalla edellisen kerran
vuonna 2009. Sen jälkeen yhtenäkään vuonna viljan laadun kannalta tautitorjunta
ei olisi tuonut rahallista lisäarvoa. Sadon määrän suhteen voi vain esittää
arvailuja. Tänä kesänä päätettiin kuitenkin tehdä tautiruiskutukset useastakin
syystä. Ohralla verkkolaikkua oli selvästi havaittavissa jo ennen
lippulehtivaihetta, vaikka lohkoilla ei ole ohraa viljelty vuosiin. Liekö
siemenessä ollut vikaa. Vehnällä puolestaan oli esikasvina vehnä
(poikkeustapaus), jossa viime kesänä oli ruskolaikkua. Rapsille
pahkahometorjunta tehtiin, koska viime kesänä ojan toisella puolella ollut
rypsikasvusto oli pahasti pahkahomeinen. Kaikissa tapauksissa kasvustot olivat
reheviä ja hyvässä kasvussa. Lisäksi vettä satoi kesän aikana säännöllisesti,
jolloin kasvustot olivat koko ajan kosteita. Näiden tekijöiden pohjalta ajateltiin,
että tautitorjunnasta saataisiin hyötyä. Sadonkorjuun jälkeen seurataan
mielenkiinnolla, mikä on sadon määrä ja laatu ja onko ruiskutuksista ollut
hyötyä. Lähtökohtana on, että tautitorjunta on aina poikkeustapaus, mutta
tarvittaessa se tehdään.</div>
<div class="MsoNoSpacing" style="text-align: left;">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNoSpacing">
Matti Kousa</div>
<div class="MsoNoSpacing">
kirjoittaja on eteläsuomalaisen kasvinviljelytilan isäntä </div>
PesticideLifehttp://www.blogger.com/profile/05905851547890105740noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3333346661693022420.post-89704656482497562442012-10-11T13:11:00.001+03:002012-10-11T13:11:46.914+03:00Mehiläiset hyötyvät integroidusta viljelystä<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Tämän blogitekstin on kirjoittanut Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajainliitto ry:sta.</span><br />
<br />
<br />
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI" style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: FI;">I</span><span lang="FI" style="font-size: 12pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">ntegroitu viljely on viljelijöille jo tuttua juttua,
mutta harvoin kuitenkaan kuulee keskustelua nimenomaan siitä, kuinka mehiläiset
ja muut pölyttävät hyönteiset hyöytyvät IP:stä.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBkQfxRwwRfQZTXMFWNhyZ_d94RwBFUxGDm48Fx50S2yAgkj59cu0VEDOVmQ6aaXf-TcbMRSzVMARjNcsTVSsL5ym5kc05KoA1zu2Tquzt_9ZyRXswwzjR5UirD9W_zorEm-61MjUWk6M/s1600/DSC_6408_308.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBkQfxRwwRfQZTXMFWNhyZ_d94RwBFUxGDm48Fx50S2yAgkj59cu0VEDOVmQ6aaXf-TcbMRSzVMARjNcsTVSsL5ym5kc05KoA1zu2Tquzt_9ZyRXswwzjR5UirD9W_zorEm-61MjUWk6M/s320/DSC_6408_308.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI" style="font-size: 12pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Näin mehiläisalalla työskennellessä PesticideLife –hanke
kuulostaakin pölyttäjien kannalta äärimmäisen tärkeältä. Vaikka hankkeessa ei
(vielä) olekaan erityisesti tutkittu pölytyspuolta, on selvää että
pölyttäjähyönteiset hyötyvät, kun tehdään vain tarpeelliset
viljelytoimenpiteet.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="FI" style="font-size: 12pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Ruiskutus on vaaraksi mehiläisille<o:p></o:p></span></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI" style="font-size: 12pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Viljelytoimenpiteillä on suuri merkitys mehiläisten ja
muiden pölyttäjien hyvinvoinnille. Tiedetään, että eräät kasvinsuojeluaineet
aiheuttavat mehiläisille ja muille pölyttäjille ongelmia. Tietyt
neonikotinoideja sisältävät kemikaalit saattavat tutkimusten mukaan aiheuttaa
mehiläis- ja kimalaiskantojen pienenemistä. Osaa aineista ei saa käyttää
mehiläisten lentoaikaan. Ylipäänsä ruiskutukset olisi hyvä tehdä esim. yöaikaan,
kun mehiläinen (tai muut pölyttäjät) ei lennä. Vaikka mehiläisrajoituksia ei
kasvinsuojeluaineella olisikaan, olisi hyvä välttää ruiskutuksia kukkien ja
rikkaruohojen parhaaseen kukkimisaikaan. <o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEixfB3gEKvlScvJeVSkYthNXHvnP1hvjlKczApwPSwA4qMqQbvh8IB1nGzReG1iKQDSm7nL4Rb0qX7AGw3p3cSm9f-JTqgUKRvCBI1Sg5Go7GVcIP5dUQNrOisoASjPvIuO-htAZSj1Gfc/s1600/DSC_4918_158.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="239" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEixfB3gEKvlScvJeVSkYthNXHvnP1hvjlKczApwPSwA4qMqQbvh8IB1nGzReG1iKQDSm7nL4Rb0qX7AGw3p3cSm9f-JTqgUKRvCBI1Sg5Go7GVcIP5dUQNrOisoASjPvIuO-htAZSj1Gfc/s320/DSC_4918_158.JPG" width="320" /></a><span lang="FI" style="font-size: 12pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Vetoankin viljelijöihin, huomioikaa mehiläiset ruiskutuksissanne,
lukekaa tuoteseloste. Vaiva on pieni suhteutettuna siihen, kuinka paljon
sadonlisää pölyttäjien avulla saadaan. Myös ruiskutusaineiden valmistajien ja
myyjien tulisi kiinnittää asiaan lisähuomiota. Valitettavan usein aineen
tuoteselosteessa törmää vajavaisiin mehiläisvaroituksiin ja -ohjeisiin.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI" style="font-size: 12pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">IPM ajaa hyvin ruiskutusasiaa – ruiskutuksia tehdään vain
todellisen tarpeen mukaan. Uskon, että IPM:n yleistyessä liiat ruiskutukset
jäävät vähiin.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><span lang="FI" style="font-size: 12pt;">Mehiläistarhaajien kanssa kannattaa keskustella, kuinka
saadaan viljelytoimenpiteistä mahdollisimman turvalliset kaikille.</span><span lang="FI" style="font-size: 11.5pt; mso-ansi-language: FI;"> Tarhaaja voi
tarvittaessa sulkea pesien lentoaukot, jolloin mehiläiset eivät lennä alueelle
ruiskutusaikana.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI" style="font-size: 12pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"> <o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="FI" style="font-size: 12pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Mehiläiset miljoonien arvoisia<o:p></o:p></span></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI" style="font-size: 12pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Olen kuullut usealta IPM:n periaatteita noudettavalta
hedelmän- ja marjanviljelijältä sanaparren ”Mehiläiset ovat viljelijän parhaita
kavereita”. Eipä sitä satoa tulisi ilman näitä kavereita. Esimerkiksi
omenalla mehiläiset voivat kattaa yli puolet pölytyksestä. Pensasmustikalla
mehiläinen on tehokkain pölyttäjä, mikäli niitä vain on alueella. Myös
peltopuolella mehiläiset pölyttävät mm. rypsiä, härkäpapua ja kuminaa.
Esimerkiksi rypsillä mehiläispölytyksen arvo on yli 9 miljoonaa euroa/vuosi.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhAvPBYJzT2f_CUGXRbmfvxXO9AZfaL4QHpWh6pFkZrt9QQHMM0TZEB0kLNfRVgienYIedBZ9lztGD8WkOw8D189vRJo140DUqhyu5xMox8g4FKu2FCYnRR7jG8-nixwRLaJjVAVsoZ3KY/s1600/DSC_4912_157.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="298" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhAvPBYJzT2f_CUGXRbmfvxXO9AZfaL4QHpWh6pFkZrt9QQHMM0TZEB0kLNfRVgienYIedBZ9lztGD8WkOw8D189vRJo140DUqhyu5xMox8g4FKu2FCYnRR7jG8-nixwRLaJjVAVsoZ3KY/s400/DSC_4912_157.JPG" width="400" /></a><span lang="FI" style="font-size: 12pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"> </span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI" style="font-size: 12pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Tuhohyönteisten seurannan ohessa viljelijän kannattaakin
seurata myös pölyttäjien määrää. Niitä kun ei voi liikaa olla, mutta liian
vähän kyllä! Mehiläispölytyksen tuottama osuus Suomen viljely- ja
puutarhakasvien arvosta on yli 18 miljoonaa euroa. Mikäli huomioon otetaan myös
tärkeimmät metsämarjamme, mustikka ja puolukka, sekä kotitarveviljely,
mehiläisten pölytysarvo nousee maassamme jopa 60 miljoonaan euroon. Lisäksi
luonnonvaraisten pölyttäjien arvo on mittaamaton. Ei siis ole turhaa höyhötystä
miettiä pölyttäjiä viljelytoimenpiteitä tehdessä.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="FI" style="font-size: 12pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Pölyttäjät olisi mielenkiintoinen lisä tutkimukseen<o:p></o:p></span></span></b></div>
<span lang="FI"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">IPM:n tutkiminen on todella tärkeää ja uskon, että tekniikassa löytyy aina
kehitettävää. PesticideLifen positiivisimpia puolia on, että se on
maanläheinen, pellon piertaneelle tuleva tutkimushanke. Ehkäpä pölyttäjät
voisivat olla vielä suurempana osana. <o:p></o:p></span></span><br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGFCq6IdbhyIV7xZNvQT-UVeh7uQQH33OfaSPIdpoS6VtqcGicQzpNMpfLTmnPunQmEwO-Bgr-SBVeoC5Vu0OmTXVCVSvuQZDnaRs60QL5TlGWguoZFqj_slb_Z7rDCaa79iprd8PtJJw/s1600/DSC_6247_268.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGFCq6IdbhyIV7xZNvQT-UVeh7uQQH33OfaSPIdpoS6VtqcGicQzpNMpfLTmnPunQmEwO-Bgr-SBVeoC5Vu0OmTXVCVSvuQZDnaRs60QL5TlGWguoZFqj_slb_Z7rDCaa79iprd8PtJJw/s640/DSC_6247_268.JPG" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><i>Kirjoittaja
työskentelee Suomen Mehiläishoitajain Liitolla kuluttajaneuvojana. Lehtonen
arvioi mehiläispölytyksen taloudellista arvoa Suomessa Helsingin<a href="" name="_Toc317075600"></a><a href="" name="_Toc304559729"></a><a href="" name="_Toc306353498"></a><a href="" name="_Toc307060971"></a><a href="" name="_Toc307154595"></a><a href="" name="_Toc307154814"></a><a href="" name="_Toc307310413"></a><a href="" name="_Toc307353249"></a><a href="" name="_Toc307410713"></a><a href="" name="_Toc307432459"></a><a href="" name="_Toc307574779"></a><a href="" name="_Toc307575983"></a><a href="" name="_Toc307576186"></a><a href="" name="_Toc309730938"></a><a href="" name="_Toc313868273"></a><a href="" name="_Toc313871913"></a><a href="" name="_Toc316468513"></a> Yliopiston Pro Gradu työssään ”Mehiläispölytyksen taloudellinen
arvo suomessa viljeltävien kasvien ja luonnonmarjojen sadontuotannossa”
(2012). </i><o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 19px;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Lisää tietoa pölytyksestä Tuula Lehtosen toimittamasta pölytysesitteestä:</span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI" style="font-size: 14.0pt; mso-ansi-language: FI;"><a href="http://mehilaishoitajat-fi-bin.directo.fi/@Bin/b7006663e8db0a19ade36a450d5254f4/1349940056/application/pdf/164101/SML_P%C3%B6lytysesite_2012.pdf"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">http://mehilaishoitajat-fi-bin.directo.fi/@Bin/b7006663e8db0a19ade36a450d5254f4/1349940056/application/pdf/164101/SML_P%C3%B6lytysesite_2012.pdf</span></a><o:p></o:p></span></div>
Aino-Maijahttp://www.blogger.com/profile/08704000257270157758noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3333346661693022420.post-30354826785712318762012-09-05T16:36:00.001+03:002012-09-05T16:36:49.722+03:00Elämää peltojen pientareilla<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhl7PwxnDgbyU27GpvOFpfyv0_CLIv99CPso8vsIBfTPyK3DNrZDRqdwZc55suUC-ZWtLcRJOYccEidrZq0Bk6noXGvG_hosu1yzc3EAiDFtLeAoDui8Rs616G7ecDvMC4WZ5fb2S2Qlq4/s1600/DSC_4202_100.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhl7PwxnDgbyU27GpvOFpfyv0_CLIv99CPso8vsIBfTPyK3DNrZDRqdwZc55suUC-ZWtLcRJOYccEidrZq0Bk6noXGvG_hosu1yzc3EAiDFtLeAoDui8Rs616G7ecDvMC4WZ5fb2S2Qlq4/s400/DSC_4202_100.JPG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Linnunpesät tulisi tarkistaa ja merkitä pelloilla.</td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: left;">
Kesän aikana mediassa on ollut paljon puhetta integroidusta kasvinsuojelusta (IPM), suojakaistoista ja kasvinsuojeluainekoulutuksista. Tässä kirjoituksessa ajattelin pohtia suojakaistoja sekä peltojen pientareita tarkemmin. Kesällä vierailemissani tapahtumissa kuulin useaan otteeseen, kuinka suojakaistoilla rikkakasvit pääsevät villintymään ja sitä kautta leviämään muualle peltolohkoon. Monet pitävätkin kauniisti kukkivia pellonpientareita rikkakasvipankkeina. Hyönteisihmisenä näen kuitenkin pientareiden kukkivissa kasvustoissa positiivisenkin puolen. Ne ovat tärkeä elinympäristö monelle hyötyeliölle sekä villieläinlajille ja maatalouden intensiivistymisen myötä tällaiset elinympäristöt ovat vähentyneet. Lisäksi hyötyeliöille sopivat elinympäristöt peltojen pientareilla auttavat pitämään luontaisesti tuhoeläinkantoja kurissa pelloilla.</div>
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhYFsCqfIkQ15SihtqksV6EoZD3aTQst0jyCZSQ_SS66fGFIrgF9DDOjxfEJg-J60sf4gSTznQJSsEoG3FHHFGIqgf6tfaJIPQG1a3scoOSC0TA_iWg8Wtwiqb8ZoDY2RHQcAxc-sGeNMw/s1600/DSC_4693_061.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="265" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhYFsCqfIkQ15SihtqksV6EoZD3aTQst0jyCZSQ_SS66fGFIrgF9DDOjxfEJg-J60sf4gSTznQJSsEoG3FHHFGIqgf6tfaJIPQG1a3scoOSC0TA_iWg8Wtwiqb8ZoDY2RHQcAxc-sGeNMw/s400/DSC_4693_061.JPG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Mehiläinen niittynätkelmän kukassa pellon pientareella.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Monokulttuuri eli yksipuolinen viljely vähentää luonnon monimuotoisuutta ja antaa mahdollisuudet kasvintuhoojien lisääntymiselle, jos samalla paikalla viljellään samaa kasvia vuodesta toiseen ja vielä hyvin suurilla alueilla. Jos monokulttuurista ei haluta luopua, miten siinä voisi sitten ylläpitää monimuotoisuutta? Peltojen pientareita tulisi oppia pitämään yhtä tärkeänä osana peltoa kuin sen viljeltyä osaa. Hyötyä ei ehkä näe suoraan sadossa, mutta maatalousmaan ympäristöarvo kasvaa ja niiden avulla pystytään ehkäisemään elinympäristöjen köyhtymistä. Pientareilla ja suojakaistoilla pystytään vähentämään huuhtoutumista ja vesistöjäämiä, estää pintavesien saastumista ja ne voivat toimia apuna eroosion ehkäisemisessä.<br />
<br />
<br />
Green week conferensissa käteeni tarttui esitteitä, joiden teemoina olivat pölyttäjät maataloudessa ja pellonpientareiden sekä suojakaistojen merkitys pölyttäjille. Mehiläiset ja muut pölyttäjät kärsivät suuresti yksipuolisesta viljelystä ja maatalouden intensiivistymisen myötä pölyttäjälajien määrät ovat vähentyneet ainakin 1960-luvulta asti.<br />
<br />
Suomessa tilanne ei ole yhtä huono kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Täällä peltolohkot eivät ole kovin suuria, joten suuria satojen hehtaarien sama viljelykasvia olevia peltolohkoja ei käytännössä ole. Mehiläisten lentosäteen muodostamalla 27km2 alueella kasvaa siis useita erilaisia ja eri aikoina kukkivia kasveja. Suomessa on paljon myös metsiä, joiden kukkivat kasvit ovat tärkeä ravinnonlähde luontaisille pölyttäjille.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiC8jYJ98A1PCWwMeana5IldPN7hHrLHgLwQobS1CIVfKKEk1hzj_1M2BE0ywl0T4PRUmR97XKcSx7G8p3DCYmujNmWzRog9jPWN37VaR3nBkG0_9g6SOJNZOKMBF48F3JLcCeLIvOQyY0/s1600/DSC_4730_070.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiC8jYJ98A1PCWwMeana5IldPN7hHrLHgLwQobS1CIVfKKEk1hzj_1M2BE0ywl0T4PRUmR97XKcSx7G8p3DCYmujNmWzRog9jPWN37VaR3nBkG0_9g6SOJNZOKMBF48F3JLcCeLIvOQyY0/s640/DSC_4730_070.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Hyvä esimerkki pölyttäjiä suosivasta maatalousmaisemasta.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Miten tämä liittyy PesticideLife -hankkeeseen? Viljat eivät tarvitse bioottista pölytystä, sen sijaan rypsi ja rapsi hyötyvät hyönteispölytyksestä. Nämä kasvit ovat osana monipuolista viljelykiertoa. Myös monet erikoiskasvit, kuten pellava, kumina ja tattari tarvitsevat hyönteispölytystä. Näiden ohella hyviä mehiläiskasveja ovat lupiini, puna-aplila, hunajakukka ja monet ristikukkaiset kasvit. Edellämainittuja voidaan hyödyntää myös viherlannoituksessa. On totta, että runsaan pölytyksen ansiosta rikkakasvien siemensato paranee, joten seuraavana vuonna niiden torjuntaa joudutaan tehostamaan. Miksi sitten biodiversiteettiä tulisi pitää yllä?<br />
<br />
Euroopassa 30 % viljelijöiden hoitamasta maasta on viljelyksessä. Biodiversiteetin ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi peltoja tulisi hoitaa hoitaa oikein esimerkiksi jättämättä hoitamattomia pientareita tai muita peltotilkkuja. Monilla alueilla Euroopassa kukkivat niityt on korvattu viljapelloilla tai olemassa olevilla niityillä ei kasva tarpeeksi kesällä kukkivia kasveja. Jos niittyjä niitetään tai lannoitetaan säännöllisesti, kukkia ei kehity ja ainoastaan tuulipölytteiset ruohokasvit menestyvät. Monimuotoisuutta tulisikin tarkastella nimenomaan maatalousmaiseman näkökulmasta, ei niinkään yksittäisten peltojen. Luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta oikein hoidetut pellot auttavat saavuttamaan EU:ssa asetetun tavoitteen puolittaa biodiversiteetin väheneminen vuosikymmenen loppuun mennessä ja tämä on osana taas kestävää maataloutta.<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQW-VrbfA3e-XlU4XcM65d3jrMt7ltvEXwxFXyr5MlEoY-3piSE7e1X0ROr4e6EyTjmEJ9je49iKfgVRLSvqBdAqJoYHxRRrfYl5zQVdyrVX6b1-q4Dk-NDKuzI554SmrUG3rt-hAokys/s1600/DSC_4700_064.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQW-VrbfA3e-XlU4XcM65d3jrMt7ltvEXwxFXyr5MlEoY-3piSE7e1X0ROr4e6EyTjmEJ9je49iKfgVRLSvqBdAqJoYHxRRrfYl5zQVdyrVX6b1-q4Dk-NDKuzI554SmrUG3rt-hAokys/s400/DSC_4700_064.JPG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pölyttäjien mieleen oleva pellonpiennar.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Toivottavasti tulevaisuuden maatalouspolitiikassa monimuotoisuus otettaisiin huomioon paremmin ja viljelijöitä motivoivalla tavalla. Monimuotoisuuden ylläpitämisestä pitäisi palkita viljelijöitä esimerkiksi suuremmalla ympäristötuella tai muulla tavalla.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Lisää monimuotoisuudesta: www.elo.orgAino-Maijahttp://www.blogger.com/profile/08704000257270157758noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3333346661693022420.post-23231567530230250692012-08-01T16:46:00.001+03:002012-08-01T16:46:44.463+03:00Pellonpiennarpäivillä keskusteltiin viljelijöiden kanssaKesän tapahtumat alkavat olla pikkuhiljaa takanapäin ja allekirjoittanut saa hetken huokaista ennen syksyn raporttienkirjoitusurakkaa. Säät suosivat 17.7. Jokioisilla ja 18.7. Ylistarossa järjestettyjä Pellonpiennariltoja. Uudenmaan alueen omat pellonpiennarpäivät olivat 10.7. ja 11.7. ruotsinkielisellä alueella.<br />
<br />
<b>Pellonpiennarilta Jokioisilla</b><br />
Jokioisten alueen tapahtuma pidettiin tänä vuonna MTT:n tiloissa ja Kotkanojan demonstraatiolohkolla. Tietoiskuja varten oli varattu Datum -talon auditorio, jonne saimme paikallisten Kotitalousnaisten keittämät kahvit ja maukkaat kasvispiirakat. Tietoiskut avasi Sanni Junnila, joka kertoi integroidun kasvinsuojelun merkityksestä. Hän korosti erityisesti yhteistyötä viljelijöiden kanssa, joka on todella tärkeää IPM:N käyttöönotossa laajemmin 2014 vuodesta alkaen. Hankkeemme tutkija Kati Räsänen kertoi kasvinuojeluaineiden ympäristöriskeistä, joka on uutta asiaa aikaisempiin vuosiin verrattuna. Hankkeemme yhtenä osa-alueena on kasvinsuojeluaineiden riskien kartoitus GIS ja LCA menetelmien avulla. Aineistona käytetään Tiken vuonna 2007 keräämää tilakyselyä ja jossain määrin PesticideLife -hankkeen dataa. Itse sijaistin hankkeemme tuholaiseksperttejä ja kerroin kesän tuomikirvatilanteesta, joka on vaihdellut hankkeemme demonstraatiolohkojen sisällä. Pahin tilanne on tänä vuonna ollut Uudellamaalla.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhXpmVf7BZ-w4aGdUmjwGX84sQJ3DDW2kNscckouDhyphenhyphen42hn0sXR1Pmr6bgckvFeOOaaTLQ-w1eRqepUOwcNcguVy2cWaV_WyEgUjXuB09uIO__jzg2ssjsRa7oDMwtVTfeAEe4auPAeJuA/s1600/DSC_5618_1086.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhXpmVf7BZ-w4aGdUmjwGX84sQJ3DDW2kNscckouDhyphenhyphen42hn0sXR1Pmr6bgckvFeOOaaTLQ-w1eRqepUOwcNcguVy2cWaV_WyEgUjXuB09uIO__jzg2ssjsRa7oDMwtVTfeAEe4auPAeJuA/s320/DSC_5618_1086.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Marja Jalli demonstroi kasvitauteja</td></tr>
</tbody></table>
Vanhempi tutkija Marja Jalli kertoi puolestaan kasvitautien ennustamisesta. Vuonna 2011 pilotoitiin kasvitautiennustejärjestelmää, joka antaa hälytyksen, kun kasvitautiriski kasvaa. Marjan esitysten mukaan malli on toiminut hyvin tänä kesänä. Ennusteista huolimatta peltoja on silti tarkkailtava, koska ennusteet perustuvat mallinnukseen, joka ei aina vastaa todellista tilannetta. Ennustemalleja voidaan käyttää kuitenkin apuna kasvitautien torjunnassa. Tutkija Heikki Jalli kertoi kuvien kera rikkakasveista. Rikkakasvien esiintymistä ei voida ennustaa, koska tilanne joka peltolohkolla on erilainen. Tällä hetkellä esimerkiksi hukkakauran torjunnalla alkaa olla jo joillain lohkoilla kiire, koska siemenet ovat pian varisemassa. Lopuksi tutkija Jaana Uusi-Kämppä kertoi Glyfos -hankkeesta, jossa tutkitaan glyfosaatin ympäristöriskejä. Koelohkot sijaitsevat vierailukohteenamme olevan Kotkanojan lohkon läheisyydessä.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhW_yiDufbhP4W5o6HW6TmQkg5cPne0q-ctUZqzQCO1ljpEkzHVoh8CQuxOk2eXHXy0b7uSrrys2GNeBgtzaW5sshQtGv7IQDYMvOqgyhnwvF7IdpYbH3XEopVJt0kjWcYU7J0KyqUqdIg/s1600/DSC_5665_1100.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhW_yiDufbhP4W5o6HW6TmQkg5cPne0q-ctUZqzQCO1ljpEkzHVoh8CQuxOk2eXHXy0b7uSrrys2GNeBgtzaW5sshQtGv7IQDYMvOqgyhnwvF7IdpYbH3XEopVJt0kjWcYU7J0KyqUqdIg/s320/DSC_5665_1100.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sää suosi lopulta, vaikka sadekuurot meinasivat uhata peltovierailua.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Tietoiskujen jälkeen siirryttiin demonstraatiolohkolle, jossa tehtiin havaintoja käytännössä. Vertailussa oli kynnetty ja suorakylvetty lohko. Pientareella keskusteltiin hyvä tovi kasvitaudeista, rikkakasveista ja kasvukaudella vastaantulleista ongelmista. Pellolla esiintyi myös mangaanin puutosta, joka on ollut monin paikoin yleistä tänä kesänä. Puutoksia tai fysiologisia oireita ei pidä sekoittaa kasvitauteihin.<br />
<br />
<b><br /></b><br />
<b><br /></b><br />
<b>Pellonpiennarilta Ylistarossa</b><br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEja6usP-9desrs-vP0LIH5tSWYQ5CcskH8pBQ0kt5XnE2I6P-eGVnf2SCotWJPVrkwbMOyHS70x7sAqR0RjHlS_UHMPniKWOm6vZVi_QmxUXetOcewNkzFbAY3jloxtIi3j3FZToN9WxF4/s1600/DSC_5848_1169.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEja6usP-9desrs-vP0LIH5tSWYQ5CcskH8pBQ0kt5XnE2I6P-eGVnf2SCotWJPVrkwbMOyHS70x7sAqR0RjHlS_UHMPniKWOm6vZVi_QmxUXetOcewNkzFbAY3jloxtIi3j3FZToN9WxF4/s320/DSC_5848_1169.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sanni Junnila avasi tilaisuuden ja esitteli integroitua kasvinsuojelua.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
Etelä-Pohjanmaan alueen Pellonpiennarilta pidettiin tänä vuonna Ylistarossa Maataloustarvike OY:n tiloissa ja isäntänä toimi Veli-Pekka Aila. Hänen ohralohkonsa sijaitsi sopivasti kaupan läheisyydessä, josta saimme tilat tietoiskuja varten. Tietoiskut olivat lähes samat kuin Jokioisilla, ainoastaan Glyfos -hankkeessa emme tässä tilaisuudessa kuulleet.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjybEsLJEBaX9QIVhEvJQWkAN-6kBwyP8ghhFqt-9yoD42Q4X8RiwVcP7wcXF4Jot9otXZ-PbA8Nx8G3tv__2N0N_uoVuQIZOyqDCANJJ9k8fbUHR4HC_cWasM6tBGz9SMO2t0MyzMvUns/s1600/DSC_5896_1181.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjybEsLJEBaX9QIVhEvJQWkAN-6kBwyP8ghhFqt-9yoD42Q4X8RiwVcP7wcXF4Jot9otXZ-PbA8Nx8G3tv__2N0N_uoVuQIZOyqDCANJJ9k8fbUHR4HC_cWasM6tBGz9SMO2t0MyzMvUns/s640/DSC_5896_1181.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Marja Jalli demonstroi ohran kasvitauteja.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjdRXrkbORm_e9N7drs7cdu-9yOWwEQczV_GyKp8Se5YvVB27qOGrYt0KGnVfTYEjpxBrJjIz_JG92bOFMxNTYuU0xg5HyqSXi-lfh1dZXLzPT_arWu7OEZf9zOR251Or8ROgA8Y1h-7UA/s1600/DSC_5970_1198.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjdRXrkbORm_e9N7drs7cdu-9yOWwEQczV_GyKp8Se5YvVB27qOGrYt0KGnVfTYEjpxBrJjIz_JG92bOFMxNTYuU0xg5HyqSXi-lfh1dZXLzPT_arWu7OEZf9zOR251Or8ROgA8Y1h-7UA/s320/DSC_5970_1198.JPG" width="213" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Yleisössä oli mukana myös koira :)</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Tilan isäntä esitteli integroitua kasvnsuojelua viljelijän näkökulmasta. Samoista teemoista hän kirjoitti myös blogiimme kesäkuussa. Kysymyksiä tietoiskujen aikana ei kovinkaan paljoa sadellut, mutta demonstraatiolohkolla keskustelua syntyi enemmän. Harmi vaan, että tekniikkamme petti ja kaikki eivät kuulleet puheenvuoroja. Rehevässä kasvustossa oli jonkin verran kasvitauteja ja tuhoeläimistä etenkin etanat viihtyvät tallaisissa olosuhteissa. Asiantuntijat antoivat kyselijöille käytännön vinkkejä.<br />
<br />
<b><br /></b><br />
<b><br /></b><br />
<b><br /></b><br />
<b><br /></b><br />
<b><br /></b><br />
<b><br /></b><br />
<b><br /></b><br />
<b><br /></b><br />
<b><br /></b><br />
<b>Uudenmaan Pellonpiennarpäivät</b><br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjPLBgdZ2pkod1RhJCB0ACD9t4D63sWDUMRryScBHnrPwDM2uSi5h566ADmv6q3DVuQIyQAQPsSqmxKiUvISGdWiG-VxucZwgFkaNCVnQXPJrqz6r5YKggVU8f3EWsorij7mu2fZAzpPbo/s1600/DSC_5418_188.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjPLBgdZ2pkod1RhJCB0ACD9t4D63sWDUMRryScBHnrPwDM2uSi5h566ADmv6q3DVuQIyQAQPsSqmxKiUvISGdWiG-VxucZwgFkaNCVnQXPJrqz6r5YKggVU8f3EWsorij7mu2fZAzpPbo/s400/DSC_5418_188.JPG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Stor sarvlaksin yleisöä</td></tr>
</tbody></table>
Tänä vuonna hankekumppanimme NSL ei järjestänyt suurempaa Pellonpiennarpäivää Västankvarnissa. Hanke oli kuitenkin esillä Loviisassa Stor sarvlaksin tilalla, jossa NSL:llä oli muun muassa lajikekokeita. Tilaisuus alkoi lajikekokeiden esittelyllä ja paikalle oli saapunut runsaasti yleisöä. Hankkeen ohella esiteltiin myös kasvitautiennustemallia. Kysymyksiä ei kovinkaan paljon esitetty. Kahvin jälkeen siirryttiin katsomaan Agrimarketin järjestämää muokkauslaitteiden työnäytöstä läheiselle kesantopellolle.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgclyy52BgdtkEiQHckkWiGfGxoZN3viEATZ9Sbfz-cP5WHqsGFrsC97AVEaG3y4SS8TfhG1PdpPGgf8FFhC5RBCaSVJA4JTN3q3FBM8CIxOGvRkZ2nBPSq4uqeTxGmTZxWUlo18RlffKs/s1600/DSC_5507_211.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgclyy52BgdtkEiQHckkWiGfGxoZN3viEATZ9Sbfz-cP5WHqsGFrsC97AVEaG3y4SS8TfhG1PdpPGgf8FFhC5RBCaSVJA4JTN3q3FBM8CIxOGvRkZ2nBPSq4uqeTxGmTZxWUlo18RlffKs/s320/DSC_5507_211.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">PesticideLife -hankkeen demonstraatiolohkojen <br />
havainnointia Västankvarnilla.</td></tr>
</tbody></table>
Västankvarnin tilalla järjestettiin Stor sarvlaksin jälkeen pienimuotoisempi tilan kokeiden esittely, jossa myös hankkeemme koeruudut esiteltiin paikalle saapuneille viljelijöille. Inkoossa tuomikirvoja oli esiintynyt runsaasti ja niitä oli kahdella hankkeen lohkolla ruiskutettukin. Demonstraatiolohkoamme kiusasi ohran verkkolaikku, joka oli päässyt yleistymään kesän sateisista olosuhteista johtuen. Hankkeen ohella esiteltiin myös tilan lajikekokeita.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<b>Viljelyohjelmapäivä Hauholla</b><br />
<br />
Hankkeemme tuoreimmat työntekijät, jotka eivät olleet lomalla, kävivät esittelemässä integroitua kasvinsuojelua Keskon järjestämällä Viljelyohjelmapäivällä Hauholla. Ständimme herätti viljelijöiden kiinnostuksen ja moni innostui kritisoimaankin koko IPM:ää. Erityisesti vesistöjen suojakaistat puhuttivat ja tuleva kasvinsuojeluainekoulutus. Monet miettivät myös, mitä integroituun kasvinsuojeluun siirtyminen tarkoittaa ja miten kasvinsuojeluaineita voidaan vähentää ilman, että sadon laatu kärsii. Moni sanoi suojakaistoilla levinneiden rikkakasvien olevan ongelma ja lisäävän kasvinsuojeluaineiden käyttöä myöhemmin. Huolellisella torjunnalla saadaan rikkakasvien leviäminen kuriin ja vähennettyä aineiden käyttöä seuraavina vuosina. Moni sanoi torjuvansa ennakoiden ja tuota asennetta voi olla vaikea muuttaa. Viljelykiertoakin kritisoitiin, koska monien tilojen lähellä ei ole karjatiloja, jonne esimerkiksi palkokasveja tai nurmea voitaisi myydä rehuksi. Päivä oli erittäin inspiroiva ja integroitu kasvinsuojelu ei välttämättä ole niin yksinkertaista, kun miltä se kuulostaa.<br />
<br />Aino-Maijahttp://www.blogger.com/profile/08704000257270157758noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3333346661693022420.post-6416767799781472812012-07-12T16:31:00.000+03:002012-07-12T16:31:10.165+03:00Heinäkuu alkanut tapahtumien siivittämänäHeinäkuu alkoi tohinalla <a href="http://www.okramaatalous.fi/" target="_blank">Okra maatalousnäyttelyn </a>myötä, jossa PesticideLife -hanke oli esillä MTT:n ständin yhteydessä. Näyttely pidettiin Oripään lentokentällä 4 - 7.7. Olin paikalla kaikki neljä päivää ja väkeä riitti mukavasti viikonloppunakin. Sää suosi näyttelyvieraita (toki myös näytteilleasettajia) ja 19 hehtaarin aluetta sai kiertää helteisessä ja aurinkoisessa säässä. Ainoat sadepisarat saatiin vasta lauantaina, mutta tällöinkin väkeä riitti huimat 21 500, ainakin viimeisen kuulutuksen mukaan.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgbt-8_miPIhWXj19bXoyrOAiP2-Yc9-2KeozRJHwCs3R2pwRNWQD2gqTkv5uXI-zBLyJq_z97lR3TozENfSam20xlJpU4a5GEAPpxdePT_Mf-dM_l40xdJAPIDD14l19jDOaa7IcnIj_k/s1600/177119_10151903510335125_1141029975_o.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgbt-8_miPIhWXj19bXoyrOAiP2-Yc9-2KeozRJHwCs3R2pwRNWQD2gqTkv5uXI-zBLyJq_z97lR3TozENfSam20xlJpU4a5GEAPpxdePT_Mf-dM_l40xdJAPIDD14l19jDOaa7IcnIj_k/s320/177119_10151903510335125_1141029975_o.jpg" width="213" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">MTT:n ständi</td></tr>
</tbody></table>
Ständillämme esiteltiin itse PesticideLife -hanketta posterin sekä esitteiden muodossa. Jaoimme ständin Kasvinsuojeluseuran kanssa, joten yleisöltä tulikin paljon kysymyksiä etenkin tuholaisten torjunnasta kotipuutarhoissa. Viljelijöiden kanssa keskustelua herättivät rapsikuoriaiset, joita tänä kesänä on ollut lähes joka rypsi- ja rapsipellolla runsaasti. Vanhat aineet eivät tahdo näihin enää tehota, joten uusia torjuntamenetelmiä kaivataan pikaisesti, jotta rypsin- ja rapsinviljely olisi tulevaisuudessakin mahdollista.<br />
<br />
Moni myös kysyi, että mitä tuo integroitu kasvinsuojelu oikein tarkoittaa? Kysymys onkin todella hyvä ja kansallisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanon vuonna 2014 myötä se tulisikin määritellä mahdollisimman selkeästi. Aikamme oikeanlaista iskulausetta pohdittuamme määrittelisimme sen ytimekkäästi "kasvinsuojelua todettuun tarpeeseen". IPM -käsitteen määrittelyn jälkeen moni tokaisi, että "tuotahan minä teen parhaillaankin". Eli määritelmä on tuttu mutta käsitteenä IPM on vielä melko vieras. Muiden paikalla olevien hankkeiden edustajien kanssa heräsi keskustelua, että kuluttajille olisi hyvä viestiä lisää integroidusta kasvinsuojelusta. Olen lukenut muutamia <a href="http://www.uusimusta.fi/etusivu/2011/3/21/tavanomaisen-ja-luomun-valissa.html" target="_blank">blogikirjoituksia</a>, joissa pohditaan integroidun kasvinsuojelun ja luomun eroja. Nämä erot on hyvä saada myös kuluttajille laajempaan tietoon.<br />
<br />
<span style="background-color: white;">Muiden näyttelyvieraiden keskuudessa ständimme mielenkiintoa herättivät aurankukat, joita olimme saaneet somisteiksi Jokioisten</span><span style="background-color: white;"> </span><a href="https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/puistot/elonkierto" target="_blank">Elonkierrosta</a><span style="background-color: white;">. Aurankukka on vanha kaurapeltojen rikkakasvi, joka on tullut Suomeen Venäjältä. Nykyään se on todella harvinainen ja sitä ei juurikaan tavata enää luonnonvaraisena. Lisäksi ständillämme oli pieni kasvintuhoojademonstraatio, jossa oli yleisimpiä rikkakasveja, kelta-ansoja ja kasvitautinäytteitä.</span><br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiwS5QCSs5BNqs2RNSHLw-B7xZ5nopdDdUgJB4urcuHpp5oI5AZim5D-LM2vxFZb-CAimjJU_-BjTaanQX9ydQO_8pHuIEKOK2nFjG2nev3AsPsbbpwyl9fxJwb1lZM2xsjBqKDjxXh0ks/s1600/471285_10151903480010125_1955912488_o.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiwS5QCSs5BNqs2RNSHLw-B7xZ5nopdDdUgJB4urcuHpp5oI5AZim5D-LM2vxFZb-CAimjJU_-BjTaanQX9ydQO_8pHuIEKOK2nFjG2nev3AsPsbbpwyl9fxJwb1lZM2xsjBqKDjxXh0ks/s320/471285_10151903480010125_1955912488_o.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Aurankukkia ja ruiskaunokkeja</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhm1VyVoX0z94u_8lVGAvH5Y1pWBq5aVfeGQS0BnYuR36vpxJzg5I5FwsuUyZ4VW5q8OklCCu26ETa1h0vu5WO4QuqoZrmm7tqP5LaezQQ2ke003h_nyDuNy_1v3cmU5pW6LtEhTwhMYuo/s1600/336336_10151903523785125_1454541712_o.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhm1VyVoX0z94u_8lVGAvH5Y1pWBq5aVfeGQS0BnYuR36vpxJzg5I5FwsuUyZ4VW5q8OklCCu26ETa1h0vu5WO4QuqoZrmm7tqP5LaezQQ2ke003h_nyDuNy_1v3cmU5pW6LtEhTwhMYuo/s320/336336_10151903523785125_1454541712_o.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Keltaruostetta</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJFxxw_4BZ0p1YgwuPHe7M4eQICgs040qKopivHbyH9Wi3qQrxabCMT28O2m8756DIa-vPthOMcTMBjYm-lY1h4rVGaOPIE6dYNRBvZuzRhpeO8PCpN78oq9CKL_Yh36794lKET2j_rG8/s1600/471270_10151903522665125_1949864510_o.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJFxxw_4BZ0p1YgwuPHe7M4eQICgs040qKopivHbyH9Wi3qQrxabCMT28O2m8756DIa-vPthOMcTMBjYm-lY1h4rVGaOPIE6dYNRBvZuzRhpeO8PCpN78oq9CKL_Yh36794lKET2j_rG8/s320/471270_10151903522665125_1949864510_o.jpg" width="213" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pieni rikkakasvikokoelma</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Näytteilleasettajatkin ehtivät välillä käydä kiertelemässä aluetta ja tervehtimässä muita tuttuja näytteilleasettajia. Traktori - ja maatalouskonekokoelma oli vaikuttava ja kotieläimetkin saivat huomiota osakseen. Erityisen hellyttävä oli junior handler kisa, jossa nuoremmatkin pääsivät näyttämään tuomareille taitonsa karjan käsittelijöinä.<br />
<br />
Okran jälkeen seuraavia tapahtumia olivat <a href="http://www.nsl.fi/default.asp" target="_blank">NSL</a>:n järjestämät peltopäivät Stor sarvlaksissa Loviisassa ja Västankvarnin tilalla Inkoossa. Molemmissa tapahtumissa käytiin koeruutuja läpi. Kameraan eksyi lukuisia kuvia lajikekokeista ja jopa tuomikirvoista, joita Jokioisten alueella ei ole ollut kuvattavaksi asti. PesticideLife -hanketta esiteltiin ruotsinkieliselle kohdeyleisölle posterin avulla. Stor sarvlaksissa oli päivän päätteeksi kone-esittely työnäytöksineen. Esittelyt painottuivat suorakylvömenetelmiin ja molemmista tapahtumista tulee kuvia Picasa verkkoalbumiin, kunhan ahkera kuvaaja saa kuvat editoitua.<br />
<br />
Seuraavat tapahtumat ovat hankkeen omat <a href="https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/hankkeet/pesticidelife/tapahtumat/peltopaivat" target="_blank">Pellonpiennarillat</a> Jokioisilla 17.7. ja Ylistarossa 18.7., joissa MTT:n kasvinsuojelun asiantuntijat käyvät läpi kesän 2012 haasteita kasvinsuojelussa. Tietoiskuja tulee muun muassa tuomikirvatilanteesta, kasvitautien ennustamisesta ja rikkakasvien torjunnasta. Pellonpientareilla käymme läpi hankkeen demonstraatiolohkoja ja kuluvan kesän havaintoja. Uutena asiana hankkeemme tutkija Kati Räsänen esittelee kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskin vähentämistä. PesticideLife on esillä myös <a href="http://www.k-maatalous.fi/palvelut/Sivut/Tapahtuma.aspx?QSID=491" target="_blank">Viljelyohjelmapäivillä</a> Hauholla ja Raison järjestämässä <a href="http://www.raisioagro.com/en_US/web/fi/ajankohtaista/-/news/123956/" target="_blank">Elonkierroksessa</a>. <br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Aino-Maijahttp://www.blogger.com/profile/08704000257270157758noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3333346661693022420.post-69347656819959278532012-07-03T18:04:00.000+03:002012-07-03T18:04:15.256+03:00Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaaKasvukaudella 2012 otettuja kuvia on lisätty <a href="http://picasaweb.google.fi/112009986095518455101" target="_blank">Picasa verkkoalbumiimme</a>.<br />
<br />
Tässä muutamia maistiaisia.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiuFtqn2MKCE5DL4hSqYm5qfEtaecAFgw86jera6WzMQMNhiQNWgfxyGwYI3Dmr5dnJ9OO-iGLuj6X8MSgCSxHYzQowL9JbbdFtgnOzskIV8m64F3u_3qCdZIG1gIQh-OfrqPNBQvIHnVM/s1600/DSC_4165_091.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiuFtqn2MKCE5DL4hSqYm5qfEtaecAFgw86jera6WzMQMNhiQNWgfxyGwYI3Dmr5dnJ9OO-iGLuj6X8MSgCSxHYzQowL9JbbdFtgnOzskIV8m64F3u_3qCdZIG1gIQh-OfrqPNBQvIHnVM/s640/DSC_4165_091.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj20MUH2tkB4kHjqIclH5lhT7KZ2TECc5Z_751AcjpLc76KOmY8k0BjlIII2wpxPlhULfT5cmzX5asuLITnnzMeTwXhB0wWBxEuXlxP9J0k14Y2aK-fRCK_LYkry9LGC9cb4oynHcYlyjI/s1600/DSC_4202_100.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj20MUH2tkB4kHjqIclH5lhT7KZ2TECc5Z_751AcjpLc76KOmY8k0BjlIII2wpxPlhULfT5cmzX5asuLITnnzMeTwXhB0wWBxEuXlxP9J0k14Y2aK-fRCK_LYkry9LGC9cb4oynHcYlyjI/s640/DSC_4202_100.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgHR7UXb0k6Ir5tdTEabi9BMUcqT3YxnnVQ0UyBBxLZW4GLuEqP3DsfdQwA1rOd7E1Li1XUU1_eob5__rtJGMOWfCusczMexGNZFWQoV2Y6uGhL6ObvBP3z6CTs48pYMlRqxXyT70q6VNQ/s1600/DSC_4206_101.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgHR7UXb0k6Ir5tdTEabi9BMUcqT3YxnnVQ0UyBBxLZW4GLuEqP3DsfdQwA1rOd7E1Li1XUU1_eob5__rtJGMOWfCusczMexGNZFWQoV2Y6uGhL6ObvBP3z6CTs48pYMlRqxXyT70q6VNQ/s640/DSC_4206_101.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhyAeK-s3MyyvgmuwZRqwFqbgK5AZQHLPDgLqAVnm3xrAHRHGqXjyO7Z-6ilzM3n4uhTmwXQMbPta0-WA1UIe7JkLsXhfRm1NelXWg92-8E-rTtX0UH9pcH_Yx-s58tW4mxCazG_N_e7us/s1600/DSC_4674_055.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhyAeK-s3MyyvgmuwZRqwFqbgK5AZQHLPDgLqAVnm3xrAHRHGqXjyO7Z-6ilzM3n4uhTmwXQMbPta0-WA1UIe7JkLsXhfRm1NelXWg92-8E-rTtX0UH9pcH_Yx-s58tW4mxCazG_N_e7us/s640/DSC_4674_055.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiXgl6zgbP1hkXRZsuC5eDUuo-qyQbII7qmeIrbIY_pUSR71B2SnbjdSNyFZcB_6yYHBOXfzyTptIHcJ98G6p5ykfYUk51O3U6NUFInMukaxUAbjm8QOsj0Fw1HHFhvgih1FpDbGdfR1Zs/s1600/DSC_4700_064.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiXgl6zgbP1hkXRZsuC5eDUuo-qyQbII7qmeIrbIY_pUSR71B2SnbjdSNyFZcB_6yYHBOXfzyTptIHcJ98G6p5ykfYUk51O3U6NUFInMukaxUAbjm8QOsj0Fw1HHFhvgih1FpDbGdfR1Zs/s640/DSC_4700_064.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgKX6OdeddnkdGxQdxb7wJYZSKS6IBsj367v5dRmCqm0Ijj7UpErOF_9WqOvYQnLych0YSJNOpsjo5sjI7jY4egI-ewJkfk20Eh9ZFg8qS2VvzbaTNPe_7rcMtyit8jwzT1j3bp7AcrnmE/s1600/DSC_4707_065.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgKX6OdeddnkdGxQdxb7wJYZSKS6IBsj367v5dRmCqm0Ijj7UpErOF_9WqOvYQnLych0YSJNOpsjo5sjI7jY4egI-ewJkfk20Eh9ZFg8qS2VvzbaTNPe_7rcMtyit8jwzT1j3bp7AcrnmE/s640/DSC_4707_065.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAVWODtvWXkC1bWygfEWnLilQCrNJpmkcDOHvqJ473uIj6A64SCGo_IETy99LCKTrkbIvwBlcvwi6SxCl3k-W-aAllN0HXkl-CRdgRbHU5mvrdP83mZKXChOXretMheKaNmPyQQ8_NTcA/s1600/DSC_4858_crop_141.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAVWODtvWXkC1bWygfEWnLilQCrNJpmkcDOHvqJ473uIj6A64SCGo_IETy99LCKTrkbIvwBlcvwi6SxCl3k-W-aAllN0HXkl-CRdgRbHU5mvrdP83mZKXChOXretMheKaNmPyQQ8_NTcA/s640/DSC_4858_crop_141.JPG" width="480" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCKfMJ2jP-Mn3cnLciBF6P0TgOGTqT6XaiGTRSogCZ6pilO26i-xPLmHiKG3xqMwcspeCgRR-EXz6Y1eZL9Q5tpHtn8BAKDdggSpNI0JWAiHuUrjkD-qSdAeidWEQL-__LBtgMBRDOlkA/s1600/DSC_4878_147.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCKfMJ2jP-Mn3cnLciBF6P0TgOGTqT6XaiGTRSogCZ6pilO26i-xPLmHiKG3xqMwcspeCgRR-EXz6Y1eZL9Q5tpHtn8BAKDdggSpNI0JWAiHuUrjkD-qSdAeidWEQL-__LBtgMBRDOlkA/s640/DSC_4878_147.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4C6UcTt4L0ChxNP3mtvFx5zvVtUmehWMHc6fDqqfPljffr_A91I2spvac-UUvSDBgNREvUjysQk2WpDWWMgGVqRWU-Pbdd8wvOBUhUGxpR5x-tJ8z4NTi8TEmOCbD0_hH5YePYK13byI/s1600/DSC_4901_155.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4C6UcTt4L0ChxNP3mtvFx5zvVtUmehWMHc6fDqqfPljffr_A91I2spvac-UUvSDBgNREvUjysQk2WpDWWMgGVqRWU-Pbdd8wvOBUhUGxpR5x-tJ8z4NTi8TEmOCbD0_hH5YePYK13byI/s640/DSC_4901_155.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhmIQ6djmfeeygSvBOlGzxFfns9Nk5yebhOTYYaEQSMvw2C63UPQAOzVcpPyQJUucDmWVqiWGBIWtcaP0KOWuc5IdnPbzfLetMOBD493yYEiYSwzneCIslu_Fxl8AFcgvGLcnoiaJcZfCQ/s1600/DSC_4935_160.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhmIQ6djmfeeygSvBOlGzxFfns9Nk5yebhOTYYaEQSMvw2C63UPQAOzVcpPyQJUucDmWVqiWGBIWtcaP0KOWuc5IdnPbzfLetMOBD493yYEiYSwzneCIslu_Fxl8AFcgvGLcnoiaJcZfCQ/s640/DSC_4935_160.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjjsKdyQTE6hBxc6poS2E2JLYfjosNGHjz0kn1bVow3CBnsFwIavqF3pEJ9PBUae4nzT4eIuDOKftsc4mTR429cRtr1Te81yDqVIcXO-cwh2lM90VcXP7F4kim6AWkgyNdj1Cn_4T2tUZY/s1600/DSC_4989_167.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjjsKdyQTE6hBxc6poS2E2JLYfjosNGHjz0kn1bVow3CBnsFwIavqF3pEJ9PBUae4nzT4eIuDOKftsc4mTR429cRtr1Te81yDqVIcXO-cwh2lM90VcXP7F4kim6AWkgyNdj1Cn_4T2tUZY/s640/DSC_4989_167.JPG" width="640" /></a></div>
<br />Aino-Maijahttp://www.blogger.com/profile/08704000257270157758noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3333346661693022420.post-20064854178075604732012-06-19T20:37:00.000+03:002012-06-19T20:37:37.635+03:00<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjAYXck1kubE7t-oMhrLO5Gepwc8ecEcW3mdrMDlkf7V4t8QGogl78ecXNkKMOBrMDwYRzIOurc0Kvi8R62oX2oK31hI2-ajWpvKBRaFY9szJPNuxwOyT2313y6Xq3qzQ29V8aJWcgWUos/s1600/Kuva1234+112.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjAYXck1kubE7t-oMhrLO5Gepwc8ecEcW3mdrMDlkf7V4t8QGogl78ecXNkKMOBrMDwYRzIOurc0Kvi8R62oX2oK31hI2-ajWpvKBRaFY9szJPNuxwOyT2313y6Xq3qzQ29V8aJWcgWUos/s320/Kuva1234+112.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Kasvinsuojelu, satokauden vaativin työ</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Hyvin suunniteltu on<span class="Apple-style-span" style="font-family: inherit;"> puoliksi tehty.
</span>Kasvinsuojelun suunnittelu alkaa aina edeltävänä kesänä, ensin
todetaan kunkin maan rikkakasvi tilanne, onko hukkakauran torjunta
tarvetta. Sen jälkeen tehdään viljelysuunnitelmaa, kuten mille
maalle kylvetään syysviljoja, ja mille öljykasveja jne.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Kasvinsuojelun suunnittelu jatkuu
helmikuussa, jolloin tutkitaan ensin omat tarpeet, vaihdellaan
tehoaineita, jos on käytetty samoja monta vuotta. Sen jälkeen
valitaan sopivat aineet. Tehoaineissa ja niiden väkevyydessä pitää
olla <span class="Apple-style-span" style="font-family: inherit;">tarkkana, että tulee riittävä määrä aineita viljelyksille.
On turha yrittää muistella, että karatea tarvitaan 0,3l/ha.
Karatessa oli joskus 10 vuotta sitten tehoaine lambda-synalotriiniä 25g/l, kun tänä päivänä sitä on 100g/l ja käyttömäärät sen mukaisia.</span></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Huhti-toukokuussa on vuorossa siementen
peittaus, jolla luodaan hyvä kivijalka kesän kasvinsuojelulle.
Tämäkin toimenpide on monien mielestä liian työläs ja hankala,
silloin sen voisi ulkoistaa.
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Ruiskutusten alkaessa kesäkuussa,
pitää kasvustoja seurata, että ruiskutus tulee oikeaan
ajankohtaan. Kuinkahan moni ruiskuttaa samoilla rikkakasvien
torjunta-ainella vuodesta toiseen aina kesäkuun 15 päivä?
Ruiskutus kertoja on turha yrittää minimoida, kuten laittamalla
puolikkaan tautiainetta rikkakasvi ruiskutuksen yhteydessä, sitten
ei kehdatakkaan ajaa toista puolikasta myöhemmin, niin
uskotellaan, että on niin kuiva kesä ettei sitä tarvita.
Tälläisessä tapauksessa puolikkaasta aineesta ei ole mitään
apua, ja tulee köykäisiä jyviä.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Vehnällä vehnä- ja tähkäsääsken
torjunta on myös tullut rutiini toimenpiteeksi, vaikkei tarvetta
monesti olisi ollutkaan. Syynä luultavasti halpa torjunta-aine
käsittely tautiaineen ajon yhteydessä, muttei huomioida, että
kasvustosta hävitetään myös hyvät ja harmittomat hyönteiset.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Kevätrapsin viljelyä on turha
haaveilla, jos ei ole valmis ajelemaan ruiskun kanssa kerran viikossa
jopa 5-6 kertaa kesän aikana. Rapsilta pitää torjua tarpeen mukaan
kirppoja, rikkakasveja, hukkakauraa ja melkeinpä säännöllisesti
rapsikuoriaiset ja pahkahome.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Puinti aikana tehdään havainnot
siitä, kuinka kesän kasvinsuojelu on onnistunut ja ollaan
jälkiviisaita. Virheistä pitää aina viisastua. </div>Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/17960830888973325814noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-3333346661693022420.post-35340138160036469582012-06-11T16:23:00.002+03:002012-06-11T16:23:55.101+03:00<b>Pelloille ennustettu runsaasti hyönteisiä - etenkin tuomikirvoja</b><br />
<a href="https://portal.mtt.fi/portal/pls/portal/tuh_mtt.tuh_mtt_perus_pack.tul_tuhoojatiedot_kasper?p_tuhooja_seqno=49" target="_blank">Tuomikirva </a>on yleisin viljoilla esiintyvä kirva ja se aiheuttaa tuhoja etenkin kauralla ja ohralla. Jos kirvat siirtyvät viljapelloille luonnon heiniltä, ne saattavat levittää mukanaan heinillä esiintyvää kääpiökasvuviroosia. Tämän vuoksi etenkin myöhään kylvetyt heinikoiden ympäröimät viljat saavat usein viruksen.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://portal.mtt.fi/portal/pls/portal/docs/1/3656326.GIF" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://portal.mtt.fi/portal/pls/portal/docs/1/3656326.GIF" width="275" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tuomikirvaennuste vuodelle 2012. <br />Lähde MTT, Kasper</td></tr>
</tbody></table>
MTT:llä seurataan kirvojen esiintymistä ja laaditaan <a href="https://portal.mtt.fi/portal/pls/portal/tuh_mtt.tuh_mtt_perus_pack.tul_tuhoojatiedot_kasper?p_tuhooja_seqno=49" target="_blank">tuomikirvaennuste</a>. Ennuste laaditaan kirvojen talvimunalaskentojen pohjalta, mikä tehdään tuomen oksilta. Vuodelle 2012 on ennustettu runsaasti tuomikirvoja etenkin Etelä-, Keski ja Kaakkois-Suomeen. Jokioisten seudun kelta-ansoista on jo löydetty siivellisiä tuomikirvoja, joten niitä on seurattava pelloilta. Lämmin syksy on edesauttanut myös muiden hyönteisten talvehtimista, joten niitä saattaa esiintyä tänä kesänä runsaasti.<br />
<br />
<b>Tuomikirvan elinkierto:</b><br />
Kirvat talvehtivat tuomien silmuilla munina, joista kehittyvät kirvasukupolvet lisääntyvät edelleen tuomessa. Touko - kesäkuun vaihteessa muodostuu siivellinen kirvasukupolvi, joka lentää viljoille joko heinikoiden kautta tai suoraan. Viljoille aiheutuvat tuhot riippuvat siitä, missä viljan kasvuvaiheessa kirvat siirtyvät viljoille. Kirvojen määrä voi lisääntyä viikossa monikymmenkertaiseksi, joten niitä tulee tarkkailla esimerkiksi kelta-ansojen avulla. Myöhemmin kesällä viljojen tähkiessä muodostuu uusi siivellinen kirvasukupolvi, jotka lentävät heiniin ja sieltä edelleen tuomeen talvehtimaan. Tuomikirvan ohella viljoilta tavataan myös <a href="https://portal.mtt.fi/portal/pls/portal/tuh_mtt.tuh_mtt_perus_pack.tul_tuhoojatiedot_kasper?p_tuhooja_seqno=59276" target="_blank">elokirvaa </a>ja <a href="https://portal.mtt.fi/portal/pls/portal/tuh_mtt.tuh_mtt_perus_pack.tul_tuhoojatiedot_kasper?p_tuhooja_seqno=59300" target="_blank">viljakirvaa</a>.<br />
<br />
<b>Ajankohtaista kasvinsuojelusta:</b><br />
Tällä hetkellä tuomikirvat ovat piakkoin siirtymässä viljoille, mutta niitä on edelleenkin tuomilla. Viime viikon huonot säät hidastivat kirvojen siirtymistä, mutta nyt säiden lämmetessä tarkkailua pitää jatkaa edelleen. Torjuntakynnys täyttyy viljojen orastumis- ja versontavaiheessa, kun kirvoja tavataan joka viidennessä kasvissa.<br />
<br />
Myös <a href="https://portal.mtt.fi/portal/pls/portal/tuh_mtt.tuh_mtt_perus_pack.tul_tuhoojatiedot_kasper?p_tuhooja_seqno=20" target="_blank">kahukärpäsiä</a> on liikkeellä. Niiden toukat tunkeutuvat viljojen tyven sisään ja tuhoavat pienimmät oraat. Jos oraat ovat suurempia, toukkien aiheuttama vioitus aiheuttaa voimakasta versontaa. Kahukärpäsiä voi torjua kylvämällä syysviljat riittävän myöhään. Kahukärpänen lopettaa muninnan, kun vuorokauden keskilämpötila laskee alle kymmenen asteen, joten viileinä syksyinä runsaastakaan kahukärpäsmäärästä ei ole haittaa. Lämpiminä syksyinä toukat taas jatkavat kehitystään ja vioittavat viljojen kasvupisteitä. Kemiallinen torjunta tehdään, kun viljat ovat 1,5 - 2 lehtiasteella. Lisää ajankohtaisia kasvinsuojeluohjeita viljoille löytyy <a href="https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/kasper/uutiset/Tuomikirvat%20siirtym%C3%A4ss%C3%A4%20viljoille" target="_blank">Kasper -palvelusta</a>.<br />
<br />
Vierailin tänään myös PesticideLife lohkoilla Forssan seudulla. Kirvoja näkyi muutamia ja niitä oli kelta-ansoissakin. Eräällä lohkolla oli myös kasvitauteja, joten niitäkin tulee kirvojen ohella pitää silmällä. Ensimmäisiä rikkakasvilaskentojakin on suoritettu ja viljelytavasta riippuen pelloilla vihertää muutkin kuin viljanoraat. Integroidun kasvinsuojelun periaatteiden mukaan kemiallista torjuntaa käytetään niin paljon kuin tarvitsee, mutta niin vähän kuin mahdollista. Kemiallisiin torjunta-aineisiin turvaudutaan systemaattisesti ainakin rikkakasvien osalta. Hankkeen yhtenä tavoitteena on seurata rikkakasviaineiden tehoa ja myös herbisidien ja fungisidien käytön lisäystä satoon. Myöhemmin selvitetään yleisimmin käytettyjen torjunta-aineiden aiheuttamaa riskiä ympäristölle. Tarkoituksena ei ole torjua kaikkia pellolla näkyviä hyönteisiä, vaan torjunta tehdää silloin, kun tuholaisten määrä ylittää kynnyksen, jolloin niistä on haittaa. Torjuntojen tehoa kannattaakin seurata käsitellyltä ja käsittelemättömältä lohkolta ja vielä arvioida torjunnan teho ruiskutuksen jälkeen, jotta huomattaisiin mahdolliset virheelliset käsittelyt ja samalla opittaisiin näistä virheistä.<br />
<br />Aino-Maijahttp://www.blogger.com/profile/08704000257270157758noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3333346661693022420.post-21419734891424299202012-05-30T00:12:00.000+03:002012-05-30T00:12:05.072+03:00Viikko Brysselissä<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgld0zxo4W1Kwrr1Z7TjDKcjyR68oh1gl-OhUYSXyUoBGpbXy8NrGM4qGezbGEnVsDIC0FV8e4IPy6lDTeqrKsLoGEcJtDfGDB7TxF1m2vQMqJZmAU0SgbvMyBLhSPnyrpk7C0fmBMiQwg/s1600/DSCN9945.JPG" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgld0zxo4W1Kwrr1Z7TjDKcjyR68oh1gl-OhUYSXyUoBGpbXy8NrGM4qGezbGEnVsDIC0FV8e4IPy6lDTeqrKsLoGEcJtDfGDB7TxF1m2vQMqJZmAU0SgbvMyBLhSPnyrpk7C0fmBMiQwg/s400/DSCN9945.JPG" width="300" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sisäänkäynti EU -komission Charlemangue -rakennukseen, jossa</td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"> seminaari pidettiin<br />
</td></tr>
</tbody></table>
PesticideLife -projekti oli edustettuna Brysselissä EU komission järjestämässä <a href="http://www.greenweek-2012.eu/" target="_blank">Green week</a>
konferenssissa Life+ projektien alueella. Samalla osastolla oli viisi
muuta Life -projektia ja muuten näytteilleasettajia oli paikalla eri
tahojen edustajia eri maista. Konferenssin teemana oli tänä vuonna vesi.
Neljänä päivänä yli 40 sessiossa käsiteltiin laajasti EU:n
vesipolitiikkaa eri näkökulmista ja tämä on Euroopan suurin vuosittainen
konferenssi, jossa käsitellään ympäristöpolitiikkaa. <br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiUzvjzUQkrqZdhYRVkc3JE1yKu84uVSLnQR-aZkTwKqlK07k6Tbm04mZd0IRez9MCtDz_KmJNmDH9woGRmMY2m9YF1kQXnBeIaj5r3erfTjltOw5QZ6GeAmEp0Hspc5zfpRjvLTZcxtyE/s1600/DSC_3685_884.JPG" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiUzvjzUQkrqZdhYRVkc3JE1yKu84uVSLnQR-aZkTwKqlK07k6Tbm04mZd0IRez9MCtDz_KmJNmDH9woGRmMY2m9YF1kQXnBeIaj5r3erfTjltOw5QZ6GeAmEp0Hspc5zfpRjvLTZcxtyE/s320/DSC_3685_884.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Gran place Brysselin keskustassa<br />
</td></tr>
</tbody></table>
Lensimme Brysseliin jo maanantaina 21.5.,
jolloin näyttelytilaa sai alkaa rakentamaan. Standillamme oli kaksi
posteria hankkeesta ja muutamia esitteitä. Näyttelyn pystyttämisen
jälkeen jäi aikaa kierrellä Brysselin tärkeimpiä nähtävyyksiä, kuten
Grand Place ja Manneken pis ja maistella kuuluisia belgialaisia
herkkuja. Tiistaina oli konferenssin virallinen avauspäivä ja maatalous
oli yhtenä pääteemoista. Pääviestinä oli, että "yksi koko ei sovi
kaikille", vaan kunkin jäsenmaan pitää löytää omiin tarpeisiinsa sopivat
ratkaisut esimerkiksi veden riittävyyden ja ilmastonmuutokseen
sopeutumisen suhteen. Euroopan tiukasta taloustilanteesta huolimatta
Life -projekteihin halutaan panostaa tulevaisuudessakin. Suuremman
mittakaavan projektit ja sopiva määrä eri näkökulmista aiheeseen
liittyviä yhteistyökumppaneita toisivat jatkuvuutta ja auttaisivat
uusien direktiivien tai lakien täytäntöönpanossa.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhMP1oWHkmaSGWhsDzBkLttNBdSYGfy5EzIp79_XeYAbouoSD1CAUFLllps91UWWnl_m2B8rgCZCfDlhqkUPkQuBAUJn48PMTTARM94p1KskTkOMsbaWxHdJg6qlo6BXfHZ8Lz4wPxad_8/s1600/DSC_3759_894.JPG" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhMP1oWHkmaSGWhsDzBkLttNBdSYGfy5EzIp79_XeYAbouoSD1CAUFLllps91UWWnl_m2B8rgCZCfDlhqkUPkQuBAUJn48PMTTARM94p1KskTkOMsbaWxHdJg6qlo6BXfHZ8Lz4wPxad_8/s400/DSC_3759_894.JPG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Jubelpark</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnw0X6HBkn3K0RDhgOAH57lrevhHTO3ADRsCb6YY4uTFBTWytpfvSHvfJKUp2Xh2kcJbxSbXQ5j-CxDi-4nzY3bdwePxQvyFq2PETXXitTWhifZ7qDZG__NBYJGAoBz9ex-bjxV8g_-04/s1600/DSCN9954.JPG" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnw0X6HBkn3K0RDhgOAH57lrevhHTO3ADRsCb6YY4uTFBTWytpfvSHvfJKUp2Xh2kcJbxSbXQ5j-CxDi-4nzY3bdwePxQvyFq2PETXXitTWhifZ7qDZG__NBYJGAoBz9ex-bjxV8g_-04/s320/DSCN9954.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Life+-projektien alue<br />
</td></tr>
</tbody></table>
Muitakin suomalaisia näkyi konferenssissa.
Muunmuassa MTK:n johtaja Juha Marttila vieraili standillamme torstaina
ja vierailijoita oli myös Syke:lta sekä Jyväskylästä. Maataloutta ei
ollut esillä monellakaan standilla, joten posterimme herättivät
kiinnostusta vierailijoiden keskuudessa. Esimerkiksi GIS -kuvamme sai
erään latvialaisen vaihto-opikselijan hihkaisemaan innostuksesta.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhY6BKwLCpJIPhkmLQT0cIScuKHN45BmQW9blxKK-nh9TihFl3pHUcWPSIfeDb2ddmh2Qy-zAlczJIvGmanzgiRjEg7yysMNhyGefPdTFgpIAAxqeoIs9gYxr9ngJVEChkPq0SSVIZ6Rx4/s1600/DSCN9959.JPG" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="150" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhY6BKwLCpJIPhkmLQT0cIScuKHN45BmQW9blxKK-nh9TihFl3pHUcWPSIfeDb2ddmh2Qy-zAlczJIvGmanzgiRjEg7yysMNhyGefPdTFgpIAAxqeoIs9gYxr9ngJVEChkPq0SSVIZ6Rx4/s200/DSCN9959.JPG" width="200" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Yleisöä tarkastelemassa PesticideLifen postereita<br />
</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
Muita suomalaisia näytteilleasettajia oli ainakin <a href="http://www.copa-cogeca.eu/" target="_blank">Copa-Cogeca</a>:n
standilla. Myös suomalaisille hyvin tuttu yritys Yara oli esittelemässä
Sahara-projektia naapuristandillamme. Suomalaisia puhujiakin oli
kongerensissa. Mm. Copa-Cogecaa edustanut Pekka Pesonen puhui CAP:n
"sinisyydestä", Anna-Stiina Heiskanen edusti <a href="http://www.helcom.fi/" target="_blank">HELCOM</a>:ia ja <a href="http://www.purebalticsea.eu/" target="_blank">PURE -hankketta</a> Hannamaria Yliruusi.<br />
<br />
<br />
<br />
Viikko
oli todella antoisa ja uusia kontakteja saatiin paljon. Projektimme
valittiin Life- alueelle useiden muiden projektien joukosta.
PesticideLife istuu vesiteemaan oikein hyvin, koska hankkeemme
tärkeimpänä tavoitteena on kartoittaa torjunta-aineiden vesistöriskiä.
Mieleen jäi myös vaikuttavat EU komission lasirakennukset ja
turvatarkastukset näyttelyyn olivat luonnollisesti tiukat, koska
komission tiloissa kerran oltiin. Green week oli hyvin esillä
paikallisissa medioissa ja paikalle oli saapunut myös lukuisia
koululaisryhmiä aina hollannista asti. Muutamia suomalaisia
vaihto-opiskeijoita oli näissä ryhmissä. Kävi myös ilmi, että
standinaapurimme <a href="http://www.europeanlandowners.org/" target="_blank">ELO</a>:sta (<a href="http://www.3water.eu/site/" target="_blank">3Water</a>-projektista)
oli ollut vaihdossa Joensuun yliopistossa. Toivottavasti yhteydenpito
uusien kontaktien kanssa pysyy ja hankkeen edustajat odottavat innolla
seuraavaa seminaarimatkaa, joka suuntautuu Tallinaan NJF-seminaariin.<br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhhMDmje1l7jImwtwzwJ9edar_fBb-EJTNI3fqeC8ligfR0L7fM3Te4Exb_wtsAaoCaDmVrsq8yK5jM1OGCiKEQQuooG8tAsIOfIlGxRSwJOPLPoG3GjknvOQbswdPovJevLx4Eak0qGyM/s1600/DSCN9963.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhhMDmje1l7jImwtwzwJ9edar_fBb-EJTNI3fqeC8ligfR0L7fM3Te4Exb_wtsAaoCaDmVrsq8yK5jM1OGCiKEQQuooG8tAsIOfIlGxRSwJOPLPoG3GjknvOQbswdPovJevLx4Eak0qGyM/s320/DSCN9963.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">PesticideLife:n reippaat edustajat<br />
</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />Aino-Maijahttp://www.blogger.com/profile/08704000257270157758noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3333346661693022420.post-28389166439632466172012-05-18T15:56:00.000+03:002012-05-18T15:56:47.938+03:00<b>Uusi blogi, uudet kujeet</b><br />
<br />
Mikä on PesticideLife ja miksi halusimme välttämättä laittaa blogin pystyyn? Taustalla on yli-innokas sosiaalisesta mediasta kiinnostunut uusi projektikoordinaattori, joka hyppäsi kesken kaiken PesticideLife -projektiin mukaan.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8CJJxaoMJUJhTMxp1-amEkMjDsJG83rglHl1oQoET06wXhZyxJ-lb3AalT-LHYASlyP_RWNuzVdBApI3_vDe0C4zS4_XLU3a-DLohyb26EaQtghof4KBYfhqw_PxeWJz6GOUlEFPThq8/s1600/IMG_3143.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8CJJxaoMJUJhTMxp1-amEkMjDsJG83rglHl1oQoET06wXhZyxJ-lb3AalT-LHYASlyP_RWNuzVdBApI3_vDe0C4zS4_XLU3a-DLohyb26EaQtghof4KBYfhqw_PxeWJz6GOUlEFPThq8/s320/IMG_3143.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
<span class="inplacedisplayid6859530siteid33">
</span><br />
Hankkeessamme pohditaan, mitä on integroitu
kasvinsuojelu ja miten sitä voidaan soveltaa suomalaisilla viljatiloilla?
Hanke on nelivuotinen ja se käynnistyi 2010 alussa. Mukana on yhdeksän tilaa, joilla testaamme integroidun torjunnan (IPM) menetelmiä. Kasvinsuojeluaineiden käyttö voi aiheuttaa ympäristö- ja
terveysriskejä ja niiden vähentäminen on EU:n puitedirektiivin
(2009/128/EY) tavoitteena. Sen mukaisesti Suomessakin on tehty
kansallinen toimintaohjelmaa (NAP = National Action Plan)
kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä. Integroitu kasvinsuojelu tulee käyttöön kaikille tiloille vuodesta 2014 alkaen.<br />
<br />
Tämän blogin tavoitteena on esitellä integroitua kasvinsuojelua eri näkökulmista. Tuleva kesä on viimeinen havaintokesä, joten havaintojen keruuta esitellään ja verrataan edellisiin vuosiin. Tavoitteena on saada myös kirjoituksia demonstraatioviljelijöiltä ja hankkeemme työntekijöiltä. Ensi viikolla kolme työntekijää lähtee esittelemään projektiamme <a href="http://www.greenweek-2012.eu/" target="_blank">Green week seminaariin</a> Brysseliin. Reissusta on myös tulossa blogiteksti.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgKf65ISsWfCV98TGK_D2gYbjWDgUpQ8lOOctWQ-41_QobgCsqd40rTirFjDPzIDYkVaG6rew9vFFPyxVV02Gjx5C8Yq1WC1JgHN8J6Ava1OymT350GN8uRO3gwsxj2Mip7VkeH84qr66I/s1600/IMG_3161.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgKf65ISsWfCV98TGK_D2gYbjWDgUpQ8lOOctWQ-41_QobgCsqd40rTirFjDPzIDYkVaG6rew9vFFPyxVV02Gjx5C8Yq1WC1JgHN8J6Ava1OymT350GN8uRO3gwsxj2Mip7VkeH84qr66I/s320/IMG_3161.JPG" width="320" /></a></div>
<span class="inplacedisplayid6859530siteid33">Kylvöt ovat jo hyvässä vauhdissa, joten pian päästään keräämään myös viimeisen kesän havaintoja. On ennustettu, että tuomikirvoja tulee olemaan paljon ainakin Uudenmaan alueella. Lämmin kesä 2011 ja korkea lämpösumma edesauttaa myös rikkakasvien menestymistä, joten kasvintuhoojia tulee seurata kasvukauden alusta alkaen.</span><br /><span class="inplacedisplayid6859530siteid33"></span><br /><span class="inplacedisplayid6859530siteid33"></span>Aino-Maijahttp://www.blogger.com/profile/08704000257270157758noreply@blogger.com0