Kasvinsuojelu, satokauden vaativin työ
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.
Kasvinsuojelun suunnittelu alkaa aina edeltävänä kesänä, ensin
todetaan kunkin maan rikkakasvi tilanne, onko hukkakauran torjunta
tarvetta. Sen jälkeen tehdään viljelysuunnitelmaa, kuten mille
maalle kylvetään syysviljoja, ja mille öljykasveja jne.
Kasvinsuojelun suunnittelu jatkuu
helmikuussa, jolloin tutkitaan ensin omat tarpeet, vaihdellaan
tehoaineita, jos on käytetty samoja monta vuotta. Sen jälkeen
valitaan sopivat aineet. Tehoaineissa ja niiden väkevyydessä pitää
olla tarkkana, että tulee riittävä määrä aineita viljelyksille.
On turha yrittää muistella, että karatea tarvitaan 0,3l/ha.
Karatessa oli joskus 10 vuotta sitten tehoaine lambda-synalotriiniä 25g/l, kun tänä päivänä sitä on 100g/l ja käyttömäärät sen mukaisia.
Huhti-toukokuussa on vuorossa siementen
peittaus, jolla luodaan hyvä kivijalka kesän kasvinsuojelulle.
Tämäkin toimenpide on monien mielestä liian työläs ja hankala,
silloin sen voisi ulkoistaa.
Ruiskutusten alkaessa kesäkuussa,
pitää kasvustoja seurata, että ruiskutus tulee oikeaan
ajankohtaan. Kuinkahan moni ruiskuttaa samoilla rikkakasvien
torjunta-ainella vuodesta toiseen aina kesäkuun 15 päivä?
Ruiskutus kertoja on turha yrittää minimoida, kuten laittamalla
puolikkaan tautiainetta rikkakasvi ruiskutuksen yhteydessä, sitten
ei kehdatakkaan ajaa toista puolikasta myöhemmin, niin
uskotellaan, että on niin kuiva kesä ettei sitä tarvita.
Tälläisessä tapauksessa puolikkaasta aineesta ei ole mitään
apua, ja tulee köykäisiä jyviä.
Vehnällä vehnä- ja tähkäsääsken
torjunta on myös tullut rutiini toimenpiteeksi, vaikkei tarvetta
monesti olisi ollutkaan. Syynä luultavasti halpa torjunta-aine
käsittely tautiaineen ajon yhteydessä, muttei huomioida, että
kasvustosta hävitetään myös hyvät ja harmittomat hyönteiset.
Kevätrapsin viljelyä on turha
haaveilla, jos ei ole valmis ajelemaan ruiskun kanssa kerran viikossa
jopa 5-6 kertaa kesän aikana. Rapsilta pitää torjua tarpeen mukaan
kirppoja, rikkakasveja, hukkakauraa ja melkeinpä säännöllisesti
rapsikuoriaiset ja pahkahome.
Puinti aikana tehdään havainnot
siitä, kuinka kesän kasvinsuojelu on onnistunut ja ollaan
jälkiviisaita. Virheistä pitää aina viisastua.
Hommaa piisaa. Että vielä pahkahomekin.../Pena J.
VastaaPoistaMöhöjuuri vasta paha onkin!
PoistaEhkä rapsin viljelyn yleistymisen myötä saadaan tehokkaampia torjunta-aineita, mutta hyönteisihmisen näkökulmasta toivottavasti ei mehiläisten ja muiden hyötyeliöiden kustannuksella.
VastaaPoistaSe, mikä tappaa tuhohyönteisiä, on haitallista myös hyödyllisille hyönteisille.
Turha murehtia mehiläisiä, rapsin viljely ei yleisty rapsikuoriaisten vuoksi.
PoistaKirppauutisia katsoessa on päässyt tahatonta huutonaurua, kun ei tänä vuonna ole oma lehmä ojassa.
VastaaPoistaPian on resistenssi kaikilla öljykasviaineilla...
Miten se menikään? Ekana vuonna mehiläiset, toisena eläimet ja kolmantena ihmiset.
Sitä odotellessa.